Keskiviikkona 19.10.2016
´Matkakirjeemme kertomaa:
"Tutustumme ELCIN:n ( Evankelisluterilajaen kirkko Namibiassa) toimintaan
sekä kirkon opiskelija-
ja koululaistyöhön, diakonia ja lähetystyöhön sekä sosiaalipalveluihin "
ELCIN:n toimistolla tapasimme myös Nurmijärven nimikkolähetit Päivi ja Ilkka Revon. Ilkka on ollut Namibiassa Lähetysseuran eteläisen Afrikan aluepäällikkönä vuoden päivät ja Päivi on nyt aloittanut alueen tiedottajana.
"Tutustumme Pauliniumin teologisen seminaarin toimintaan."
Iltapäivällä ajamme rannikolle, Swakopmundiin. (380 km)
Huh, huh, Linja-autostamme rikkoutui matkalla ilmastointi: oli lämmintä - siis kuumaa.!
Iltaterveiset laitoinkin eilen Facebookin kautta, kun päivällisellä löytyi netti. Nyt siis netti toimii majapaikassamme: vanhalla suomalaisen koulun oppilasasuntolalla, joka nykyisin toimii yksityisomistuksessa vierastalona "Guesthouse"
Olemme siis Atlantin rannalla. Kylmät merivirrat tuovat tänne jopa vain +8 asteista vettä. Ilma on siksi miellyttävän viileä, yöt jopa kostean ja kylmän oloisia
Tuli ilta, tuli aamu, matkan neljäs päivä torstai 21.10.
Kirjeestä poimittua:
"Käymme Walvis Bayssa. Mahdollisuus osallistua risteilyyn
Valaskalalahdella,
jolla näemme suuren hyljeyhdyskunnan, todennäköisesti myös
delfiinejä ja ehkä jopa kuuluisan möhkäkalan tai valaan.
Merellinen brunssi."
Delfiinejä, valaita tai möhkökalaa emme nähneet. Hylkeitä, pelikaaneja, merimetsoja, selkälokkeja. Tiiroja ainakin tulee tänne asti! Kuulimme namibialaisesta osterinkasvatuksesta - ja ensi kerran maistoin osteria!
Pelkkä turistiretkipäivä ei ollut kyseessä sillä teimme myös kaksi seurakuntavierailua.
Walvisbeyssä kokoontuu sunnuntaisin 500 - 1500 henkeä jumalanpalvelukseen. Kuvassa Sakari Löytyn kanssa nuori pastori Lusia Maemero.
Illalla hämmästelimme, nautimme ja iloitsimme Swakopmundin seurakunnan mahtavasta laulusta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti