Onandjokwen sairaala
Keskiviikkona 26.10. Käymme Selma Rainion vuonna 1911 perustamalla Onandjokwen sairaalla ja tapaamme sairaalan nykyisen johtajan ja sairaalapastorin. Sairaalalla näemme myös uuden Selma Rainio- klinikan ja Kalliokoski-talon. Käymme Selman haudalla ja sairaalamuseossa.
Ennen
nyt:
Sairaalan nykyinen johtaja Igor Petrov
Selma Rainio - klinikka
Kalliokoski- talo
Hetki Selman haudalla
Ongwediva
Iltapäivällä Ongwedivassa ”muusikkot” tapaavat kirkon entisen ja läntisen hiippakunnan nykyisen musiikkisihteerin. ”Seurakuntaryhmä” keskustelee Läntisen hiippakunnan pääsihteerin johdolla seurakuntatyön ajankohtaisista kysymyksistä. Mukana keskustelussa myös läntisen hiippakunnan lähetys- ja diakoniapapit. (60 km)
”Musiikillinen ilta nuotion äärellä” siirtyi maanantailta tänne keskiviikkoon, kun paluumatkalla Ongwedivasta Oniipaan pysähdyimme herkulliselle grilli-illalliselle piispa-Veikon pojan, matkanjohtajiemme Sakarin ja Päivin hyvän ystävän monitoimiravitolaan nauttimaan uima-altaan äärelle.
Vierailimme tarunhohtoisella Ambomaalla.
Kuulimme monista kunnioitetuista jo poisnukkuneista työntekijöistä. Mutta yhtälailla nykyisistä, kaivatuista työtovereista: Mitä heille kuuluu? Se teki hyvää.
Kävimme historiallisilla paikoilla, joilla oli ollut kirkkoja, klinikoita, lähetysasemia - ja joilla oli liian monia suomalaisten hautoja, ja hautausmaita.
Tarunhohtoisella Ambomaalla on ollut - kautta aikojen - ilon ja auringon paisteen varjona paljon tuskaa, ahdistusta, surua, sairautta ja kuolemaa. Niin läheteillä kuin paikallisillakin. Jotain siitä on kantautunut tänne kaukaiseen kotimaahan asti. Jotain siitä on kyetty kuulemaan täällä asti. Hautojen äärelle pysähtyessä oli pakko kysyä, kuinka paljon on ollut ahdistusta ja kärsimystä, josta täällä kotona ei ole edes haluttu kuulla. Tai kuinka paljon on ollut kärsimystä, josta ei ole uskallettukaan kertoa?
Haluanko minä tarunhohtoisen kuvan säilyttääkseni sulkea silmäni todellisuudelta?
Jotkut, kuten Martti ja Frida Rautanen, elivät hyvin iäkkäiksi. Monet kuolivat aivan liian aikaisin.
Yhteistä heille, että he lähtivät liikkeelle parhaassa iässään. Heillä oli visio ja missio. Kutsumus kantoi. Moni ei nähnyt työnsä hedelmää. On jotenkin epäoikeudenmukaista, että se ilo suotiin meille!
Vai onko? Eikö heidän esimerkkinsä ole meidän voimanamme tänään, kun en näe tätä päivää edemmäksi. Lähettäjä on uskollinen. Meillä on yhä sama kaikkivaltias Isä kuin heillä. Häneen saan turvautua, vaikka ei onnistuisikaan.
Tarunhohdon saa antaa mennä ja elää todellisuudesta! Hän on kanssamme kaikki päivät.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti